Väljä asuminen kiinnostaa jälleen

Vanhat puut tarjoavat varjoa Reimarlan puutarhamaisessa korttelissa. Etualalla näkyvässä keltaisessa puutalossa, Knuutintie 1:ssä, on käynnissä laaja peruskorjaus. Kuva: Propeller Helsinki


 

Tiivis kaupunkirakentaminen on valtavirtaa, mutta kuumenevat kesät suuntaavat katseen väljemmän asumisen ja puutarhakorttelien mahdollisuuksiin. Suojellun puukerrostalon korjausrakennushankkeessa Reimarlassa, läntisessä Helsingissä ei vaalita vain taloa, vaan kestäviä ideoita kaupunkisuunnittelun historiasta. 

 

Knuutintie 1:ssä valmistuu elokuussa viisi asuntoa kauttaaltaan saneerattuun 1920-luvun puutaloon. Bergans Kiinteistöt Oy:n korjausrakennushankkeen lähtökohtana oli suojellun rakennuksen asuinkuntoon saattaminen. Hankkeen loppuvaiheessa tilaajalle kirkastui, ettei kyse ole vain rakennuksen säilyttämisestä, vaan siihen liittyneen asumisen tavan jatkamisesta. Oivallus johti käytännön ratkaisuun: jokaiselle tulevalle osakkaalle päätettiin osoittaa oma piha-alue taloyhtiön tontilta.

Sata vuotta sitten oma piha oli kaupungissa käytännöllinen välttämättömyys. Kasvimaa lisäsi omavaraisuutta, mutta piha tarjosi myös arvokasta lisätilaa oleskeluun ja arjen askareille. "Piha ei ole tässä rakennuksesta irrallinen lisä. Sillä on ollut monta tärkeää virkaa", kertoo Saara Laakso Bergans Kiinteistöt Oy:stä.

Kaupunkirakentamisessa huomio kiinnittyy usein tehokkuuteen ja tiivistämiseen. Vanha puutarhamainen kortteli muistuttaa kuitenkin toisesta arvosta: tilasta, jonka merkitys ja mahdollisuudet kasvavat ajan myötä. Suuret, varjostavat puut ja oma piha ovat ajankohtaisia kaupunkiasumisen mukavuustekijöitä kuumenevissa kesissä.

Talo täyttää 100 vuotta ensi vuonna ja aloittaa kauttaaltaan uusitulla puurungolla ja modernilla talotekniikalla toisen vuosisatansa. "Tuntuu hienolta, että rakennus ja piha pääsevät taas toteuttamaan sitä, mihin ne on aikoinaan suunniteltu", Laakso toteaa.

Lähde: Bergans Kiinteistöt Oy 6.7.2026

 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Joka toinen ei ole edes harkinnut pörssisähköä

Kuva
Pörssisähköön kielteisesti suhtautuvat ilmoittavat suurimmaksi syyksi sen, että pörssisähkö ei sovi omaan elämäntilanteeseen.   Naisilla elämäntilanne ohjaa sähkösopimusvalintaa miehiä vahvemmin. Myös joustavuus ja yksilöllisyys ovat nousevia trendejä sähkösopimuksissa. Yli puolet (53 %) suomalaisista ei ole edes harkinnut pörssisähkösopimusta. Tulos käy ilmi Vattenfallin IRO Researchillä teettämästä tutkimuksesta *.  ”Tämä on yllättävän suuri luku. Suomalaiset ovat jakautuneet käytännössä lähes kahtia kiinteähintaisen ja pörssisähkön kannattajiin”, toteaa Vattenfallin liiketoimintajohtaja Taija Sjöblom . Pörssisähköön kielteisesti suhtautuvat ilmoittavat suurimmaksi syyksi sen, että pörssisähkö ei sovi omaan elämäntilanteeseen. ”Hintavaihtelut huolettavat, eikä arjessa ole aikaa seurata hintoja tai mahdollisuutta ajoittaa kulutusta sähkön hintojen mukaan”, kuvailee Sjöblom kyselyssä esiin nousseita syitä.    Tutkimuks...
Lue lisää

Miksi valtio tukee kalliita vuokra-asuntoja?

Kuva
Kokoomuksen kansanedustaja ja ympäristövaliokunnan valiokuntavastaava Tere Sammallahti kummastelee kaventuvia vuokraeroja valtion tukemien vuokra-asuntojen ja vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen välillä. Jopa 184 kunnassa tuetut vuokra-asunnot ovat vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja kalliimpia. Kuvaaja: Kimmo Falck   Kokoomuksen kansanedustaja ja ympäristövaliokunnan valiokuntavastaava Tere Sammallahti kummastelee kaventuvia vuokraeroja valtion tukemien vuokra-asuntojen ja vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen välillä. Jopa 184 kunnassa tuetut vuokra-asunnot ovat vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja kalliimpia. Niissä sijaitsee 21 prosenttia valtion tukemasta vuokra-asuntokannasta. Asia käy ilmi ympäristöministeriön viimeisimmästä asuntomarkkinakatsauksesta.   ”Tilastot kertovat karua kieltään tuetun asuntotuotannon tehokkuudesta. Aiemmin ARA-asuntoina tunnetut valtion tukemat vuokra-asunnot ovat valtaosassa kunnista neliövuokraltaan ka...
Lue lisää

Omistusasuminen edullisempaa kuin vuokra-asuminen

Kuva
Omistusasuminen on ja pysyy vuokra-asumista edullisempana asumismuotona, vaikka korkomenot ovat tänäkin vuonna yli nelinkertaiset kolmen vuoden takaiseen verrattuna. Lähde: Hypo, Tilastokeskus, Suomen Pankki   Hypon pääekonomisti Juho Keskinen on tarttunut kysymykseen: Oma koti vai vuokralla-asuminen? Vastaus on edelleen: ”Omassa kodissa asuminen tulee edullisemmaksi.”   ”Vaikka asuntolainan korkokulut ovat tänä vuonna yli nelinkertaiset verrattuna kolmen vuoden taakse, omistusasuminen on yhä vuokra-asumista edullisempaa. Korkojen laskusuunta kääntää vaakaa lisää omistusasumisen puolelle”, Juho Keskinen laskee. Lainankorot, vastikkeet ja lämmitys ovat vuokraan verrattavia asumisen juoksevia kuluja, ja korkotason noususta huolimatta yhteenlasketut kulut jäävät vuokria halvemmiksi. Lainan lyhennyksethän ovat tutusti itselle säästämistä, eivät juoksevia kuluja, vaikka kuukausibudjettiin ne on tietenkin laskettava mukaan.   Ka...
Lue lisää