Miksi valtio tukee kalliita vuokra-asuntoja?

Kokoomuksen kansanedustaja ja ympäristövaliokunnan valiokuntavastaava Tere Sammallahti kummastelee kaventuvia vuokraeroja valtion tukemien vuokra-asuntojen ja vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen välillä. Jopa 184 kunnassa tuetut vuokra-asunnot ovat vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja kalliimpia. Kuvaaja: Kimmo Falck


 

Kokoomuksen kansanedustaja ja ympäristövaliokunnan valiokuntavastaava Tere Sammallahti kummastelee kaventuvia vuokraeroja valtion tukemien vuokra-asuntojen ja vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen välillä. Jopa 184 kunnassa tuetut vuokra-asunnot ovat vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja kalliimpia. Niissä sijaitsee 21 prosenttia valtion tukemasta vuokra-asuntokannasta. Asia käy ilmi ympäristöministeriön viimeisimmästä asuntomarkkinakatsauksesta.

 

”Tilastot kertovat karua kieltään tuetun asuntotuotannon tehokkuudesta. Aiemmin ARA-asuntoina tunnetut valtion tukemat vuokra-asunnot ovat valtaosassa kunnista neliövuokraltaan kalliimpia kuin vapaarahoitteiset vuokra-asunnot. Miten ihmeessä tämä on mahdollista? Kantaako valtio tuetun vuokra-asuntotuotannon riskiä turhaan?”, Sammallahti aloittaa.

Valtion tukemien vuokra-asuntojen vuokrataso määritellään asunnon suorien kustannusten perusteella, eikä markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella. Asuntojen rahoitukseen saa valtion takaamaa korkotukilainaa. Lisäksi valtion tukemat asuntohankkeet saavat myös kunnilta usein käyttöönsä tavallisia kohteita halvempaa tonttimaata.

”Luulisi, että lähes ilmaisella rahalla ja alihintaisilla tonteilla saisi aikaan reilusti edullisempia vuokra-asuntoja, mutta ei. Tuetut vuokra-asunnot keikkuvat silti useilla paikkakunnilla samoissa hinnoissa tai ovat jopa kalliimpia kuin vapaarahoitteiset vuokra-asunnot. Tukeeko valtio todella ”kohtuuhintaisia” vuokra-asuntoja, jotka ovat muita vuokra-asuntoja kalliimpia?”, Sammallahti jatkaa.

Hallitus on toteuttanut lukuisia uudistuksia, joilla valtion tukemaa asuntotuotantoa uudistetaan.

”Tuettu asuntorakentaminen kohdistetaan jatkossa sitä eniten tarvitseville ja sellaisille ryhmille, joille asuntotuotantoa ei synny markkinaehtoisesti. Hallituksen prioriteettina on esimerkiksi vammaisten ja asunnottomien tukeminen. Lisäksi tuettuihin vuokra-asuntoihin on otettu käyttöön tulorajat, joilla varmistetaan, että asunnot eivät toimi tulonsiirtona hyvä- ja keskituloisille, vaan niille, jotka todella tarvitsevat tuettua asumista”, Sammallahti päättää.

 

Lähde: Kokoomuksen eduskuntaryhmä  24.6.2025

 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Omistusasuminen edullisempaa kuin vuokra-asuminen

Kuva
Omistusasuminen on ja pysyy vuokra-asumista edullisempana asumismuotona, vaikka korkomenot ovat tänäkin vuonna yli nelinkertaiset kolmen vuoden takaiseen verrattuna. Lähde: Hypo, Tilastokeskus, Suomen Pankki   Hypon pääekonomisti Juho Keskinen on tarttunut kysymykseen: Oma koti vai vuokralla-asuminen? Vastaus on edelleen: ”Omassa kodissa asuminen tulee edullisemmaksi.”   ”Vaikka asuntolainan korkokulut ovat tänä vuonna yli nelinkertaiset verrattuna kolmen vuoden taakse, omistusasuminen on yhä vuokra-asumista edullisempaa. Korkojen laskusuunta kääntää vaakaa lisää omistusasumisen puolelle”, Juho Keskinen laskee. Lainankorot, vastikkeet ja lämmitys ovat vuokraan verrattavia asumisen juoksevia kuluja, ja korkotason noususta huolimatta yhteenlasketut kulut jäävät vuokria halvemmiksi. Lainan lyhennyksethän ovat tutusti itselle säästämistä, eivät juoksevia kuluja, vaikka kuukausibudjettiin ne on tietenkin laskettava mukaan.   Ka...
Lue lisää

Uuden asuntolainan kokonaiskorko 3,19 %

Kuva
Tammikuun 2025 alussa vertailupankkien keskimarginaali oli 0,65 prosenttia. Uuden asuntolainan keskimääräinen todellinen kokonaiskorko oli tammikuun 2025 alussa 3,19 prosenttia ja joulukuussa 3,17 prosenttia.   Etua.fi pyysi yhdeksältä pääkaupunkiseudulta toimivalta pankilta lainatarjouksen 150 000 euron esimerkkilainalle 20 vuoden laina-ajalla. Katso tammikuun luvut alta ja marginaalien kehitys osoitteesta: Asuntolainan marginaalit 2024 | Etua.fi   Tammikuun 2025 alussa vertailupankkien keskimarginaali oli 0,65 prosenttia. Uuden asuntolainan keskimääräinen todellinen kokonaiskorko oli tammikuun 2025 alussa 3,19 prosenttia ja joulukuussa 3,17 prosenttia. Vuoden euribor asettui vuoden vaihteessa hieman joulukuun alun korkonoteerausta korkeammalle tasolle. Vertailussa mukana olevien pankkien marginaalit vaihtelivat nyt pankeittain 0,60 – 0,80 prosentin haarukassa. Pankkien primekorot olivat tammikuun alussa 1,50 – 3,40 prosentin väl...
Lue lisää