Aallon arkkitehtuurikohteita Unescon listalle

Kolmestatoista arkkitehtuurikohteesta muodostuva Aalto Works -sarja on nimetty osaksi UNESCO:n maailmanperintöä.

 

Kolmestatoista arkkitehtuurikohteesta muodostuva Aalto Works -sarja on nimetty osaksi UNESCO:n maailmanperintöä. Kokonaisuus nostaa keskeiseen rooliin Alvar, Aino ja Elissa Aallon modernin arkkitehtuurin, jolle on leimallista humaani suunnitteluote. Päätös maailmanperintöluetteloon  hyväksymisestä tehtiin UNESCO:n maailmanperintökomitean tapaamisessa Etelä-Korean Busanissa 26.7. ja se toi Suomelle kahdeksannen maailmanperintökohteen nykyisten seitsemän lisäksi. 

 

Aalto Works -sarja koostuu kolmestatoista rakennuksesta tai rakennusryhmästä, joita yhdistää modernismi, suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehittyminen ja inhimillinen näkökulma.

”UNESCO:n maailmanperintölistalle nimeäminen on selkeä osoitus siitä, että Aaltojen elämäntyö nähdään tärkeänä paitsi kansallisen, myös kansainvälisen arkkitehtuuri- ja muotoiluhistorian jatkumossa ja me saamme olla tästä Suomessa ylpeitä, iloitsee  maailmanperintökomitean tapaamiseen paikan päällä osallistunut Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh. 

Aalto Works sarjan -kohteet ovat:
Paimion parantola, 1929–33, Paimio
Sunilan tehtaan asuinalue, 1936–38, 1947, 1951–54, Kotka
Alvar Aallon kotitalo, 1935–36, Helsinki
Villa Mairea, 1938–39, Pori
Säynätsalon kunnantalo, 1949–52, Jyväskylä
Jyväskylän yliopisto, Aalto -kampus, 1951–71, Jyväskylä
Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskus, 1951–87, Seinäjoki
Muuratsalon koetalo, 1952–54, Jyväskylä
Kulttuuritalo, 1952–58, Helsinki
Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo, 1953–57, Helsinki
Alvar Aallon ateljee, 1954–55, 1962–63, Helsinki
Kolmen Ristin kirkko, 1956–58, Imatra
Finlandia-talo, 1962/1967–75, Helsinki

UNESCO:n maailmanperintölistalle nimetyt kohteet on tunnustettu merkittäväksi osaksi ihmiskunnan yhteistä kulttuuriperintöä.

 

Lähde: alvaraalto 26.7.2026