Omakotitalojen katoissa puutteita

Katon remontointia ja huoltoa lykätään usein siihen asti, kunnes ongelmia alkaa ilmetä, jolloin kustannuksetkin voivat moninkertaistua.

 

Kattokeskuksen syyskuussa 2025 teettämä kyselytutkimus kartoitti suomalaisten omakotitalojen kattojen kuntoa sekä niiden tarkastuksia ja huoltoa. Suomessa suurin osa omakotitaloista on rakennettu 1960–1980-luvuilla, ja myös kyselyn vastaajista yli 60 prosenttia asuu 1950–1990-luvuilla rakennetuissa taloissa. Lähes puolella vastaajista on yhä alkuperäinen katto.

- Katto on yksi omakotitalon tärkeimmistä rakenteista – se muun muassa suojaa rakennusta, estää kosteusongelmia ja auttaa säästämään lämmityskuluissa. Kyselymme mukaan silti noin viidennes 1970-luvulla tai sitä aiemmin rakennetuista taloista on yhä alkuperäisen katon varassa, vaikka kattoremontti tulisi tehdä kattomateriaalista riippuen 20–50 vuoden välein, kertoo Kattokeskuksen toimitusjohtaja Ensio Haapanen.

Lähes 70 prosenttia remontoiduista katoista on uusittu viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana. Remonttiin ryhdytään useimmiten katon iän tai ongelmien ennaltaehkäisyn vuoksi.

- Pääasiallinen kattoremonttitarve koskee vanhempia kiinteistöjä, mutta uusissakin taloissa voi joskus olla korjattavaa. Katon remontointia ja huoltoa lykätään usein siihen asti, kunnes ongelmia alkaa ilmetä, jolloin kustannuksetkin voivat moninkertaistua. Kyselyn mukaan moni ei tee tai lykkää kattoremonttia, koska ei koe sitä tarpeelliseksi. Suomalaisilta unohtuu siis helposti, että katto on koko talon tärkein suoja, jatkaa Haapanen.

Kattoja tarkastetaan itsenäisesti, vaikka osaamista ei välttämättä löydy

Valtaosa kyselyyn vastaajista pitää säännöllistä katon huoltoa tärkeänä ja uskoo, että katto tulisi tarkastaa vähintään kerran vuodessa. Vaikka kolme neljästä vastaajasta arvioi kattonsa olevan hyväkuntoinen, vain harva on varmistanut asian ammattilaisen tekemän tarkastuksen avulla.

- Alle puolet vastaajista on teettänyt ammattimaisen tarkastuksen viimeisen viiden vuoden aikana. Reilu 30 % vastaajista puolestaan ei ole koskaan huollattanut tai tarkastanut kattoaan ammattilaisten toimesta. Osan katon huoltotoimista voi hyvin tehdä itse, kuten esimerkiksi katon vesikatteen vuosihuollon. Perusteellisempi ammattilaisen tekemä huoltotarkastus olisi syytä tehdä vähintään viiden vuoden välein. Säännölliset huollot ja tarkastukset pidentävät katon käyttöikää, sanoo Haapanen.

Kyselyn mukaan vähän yli 80 % tarkkailee kattonsa kuntoa itsenäisesti. Omatoimisista tarkastuksista suurin osa keskittyy katon ulkoisiin seikkoihin, kuten ränneihin ja sadevesijärjestelmiin sekä kattoturvatuotteisiin.

- On hienoa, että suurin osa omakotitalojen omistajista seuraa kattonsa kuntoa. Kuitenkin vain alle puolet heistä tarkastaa välikaton, vaikka juuri sieltä usein paljastuu mahdolliset ongelmakohdat, muistuttaa Haapanen.

* Kyselytutkimuksen toteutti Kattokeskuksen toimeksiannosta Norstat syyskuussa 2025. Otannan koko oli 1 000 vastaajaa ja se koostui omakotitalojen omistajista. Vastaajat edustavat suomalaisia omakotitaloasujia valtakunnallisesti.

Lähde: Kattokeskus 29.10.2025