VAALIMAINOS - Petri Roininen


 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Miksi valtio tukee kalliita vuokra-asuntoja?

Kuva
Kokoomuksen kansanedustaja ja ympäristövaliokunnan valiokuntavastaava Tere Sammallahti kummastelee kaventuvia vuokraeroja valtion tukemien vuokra-asuntojen ja vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen välillä. Jopa 184 kunnassa tuetut vuokra-asunnot ovat vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja kalliimpia. Kuvaaja: Kimmo Falck   Kokoomuksen kansanedustaja ja ympäristövaliokunnan valiokuntavastaava Tere Sammallahti kummastelee kaventuvia vuokraeroja valtion tukemien vuokra-asuntojen ja vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen välillä. Jopa 184 kunnassa tuetut vuokra-asunnot ovat vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja kalliimpia. Niissä sijaitsee 21 prosenttia valtion tukemasta vuokra-asuntokannasta. Asia käy ilmi ympäristöministeriön viimeisimmästä asuntomarkkinakatsauksesta.   ”Tilastot kertovat karua kieltään tuetun asuntotuotannon tehokkuudesta. Aiemmin ARA-asuntoina tunnetut valtion tukemat vuokra-asunnot ovat valtaosassa kunnista neliövuokraltaan ka...
Lue lisää

Uuden asuntolainan kokonaiskorko 3,19 %

Kuva
Tammikuun 2025 alussa vertailupankkien keskimarginaali oli 0,65 prosenttia. Uuden asuntolainan keskimääräinen todellinen kokonaiskorko oli tammikuun 2025 alussa 3,19 prosenttia ja joulukuussa 3,17 prosenttia.   Etua.fi pyysi yhdeksältä pääkaupunkiseudulta toimivalta pankilta lainatarjouksen 150 000 euron esimerkkilainalle 20 vuoden laina-ajalla. Katso tammikuun luvut alta ja marginaalien kehitys osoitteesta: Asuntolainan marginaalit 2024 | Etua.fi   Tammikuun 2025 alussa vertailupankkien keskimarginaali oli 0,65 prosenttia. Uuden asuntolainan keskimääräinen todellinen kokonaiskorko oli tammikuun 2025 alussa 3,19 prosenttia ja joulukuussa 3,17 prosenttia. Vuoden euribor asettui vuoden vaihteessa hieman joulukuun alun korkonoteerausta korkeammalle tasolle. Vertailussa mukana olevien pankkien marginaalit vaihtelivat nyt pankeittain 0,60 – 0,80 prosentin haarukassa. Pankkien primekorot olivat tammikuun alussa 1,50 – 3,40 prosentin väl...
Lue lisää

Surkean sään valoisa puoli

Kuva
Kuluva talvi on ollut etenkin Etelä-Suomessa leuto ja vesisateinen. Ankean harmaa, kostea ja plusasteinen talvi on kuitenkin hyvä uutinen pörssisähkön hintaa aktiivisesti seuraaville.   Pohjoismaiden vesitilanne eli hydrologinen tase on ennätyskorkealla eikä kasvu näytä hyytyvän. Samaan aikaan Suomi on yhä omavaraisempi ja leudon talven takia Suomesta voi tulla jo tänä vuonna sähkön nettoviejä. Kuluva talvi on ollut etenkin Etelä-Suomessa leuto ja vesisateinen. Ankean harmaa, kostea ja plusasteinen talvi on kuitenkin hyvä uutinen pörssisähkön hintaa aktiivisesti seuraaville.   Runsaat sateet ovat saaneet Pohjoismaiden vesitilanteen eli hydrologisen taseen nousemaan ennätyslukemiin. Termi tarkoittaa vesialtaiden täyttöastetta tai vesialtaisiin varastoitua vettä ja kertynyttä lunta. Hydrologinen tase on monelle tuntematon, mutta sitäkin merkittävämpi tekijä Suomen sähkömarkkinoilla.   ”Ennätyskorkea hydrologinen tase las...
Lue lisää