Surkean sään valoisa puoli

Kuluva talvi on ollut etenkin Etelä-Suomessa leuto ja vesisateinen. Ankean harmaa, kostea ja plusasteinen talvi on kuitenkin hyvä uutinen pörssisähkön hintaa aktiivisesti seuraaville.

 

Pohjoismaiden vesitilanne eli hydrologinen tase on ennätyskorkealla eikä kasvu näytä hyytyvän. Samaan aikaan Suomi on yhä omavaraisempi ja leudon talven takia Suomesta voi tulla jo tänä vuonna sähkön nettoviejä.

Kuluva talvi on ollut etenkin Etelä-Suomessa leuto ja vesisateinen. Ankean harmaa, kostea ja plusasteinen talvi on kuitenkin hyvä uutinen pörssisähkön hintaa aktiivisesti seuraaville.

 

Runsaat sateet ovat saaneet Pohjoismaiden vesitilanteen eli hydrologisen taseen nousemaan ennätyslukemiin. Termi tarkoittaa vesialtaiden täyttöastetta tai vesialtaisiin varastoitua vettä ja kertynyttä lunta. Hydrologinen tase on monelle tuntematon, mutta sitäkin merkittävämpi tekijä Suomen sähkömarkkinoilla.

 

”Ennätyskorkea hydrologinen tase laskee pörssisähkön hintoja Suomessa, koska voimme tuoda tuulettomina päivinä edullista vesivoimalla tuotetta sähköä Ruotsista ja Norjasta Suomeen”, kertoo Vattenfallin sähkömarkkina-asiantuntija Peter Strandberg.

 

Hydrologinen tase on kasvanut lokakuun puolivälistä lähtien. Tammikuun lopussa se oli jo ennätykselliset yli 17 terawattituntia normaalia suurempi. Ennusteiden mukaan sää pysyttelee Pohjoismaissa lähiviikkoina leutona, tuulisena ja sateisena. Näin ollen hydrologinen tase noussee vielä entisestään.

 

Pörssisähkö onkin kuluvana talvena ollut edullista. Tammikuussa pörssisähkön hinta jäi neljänä päivänä alle 0,03 senttiin kilowattitunnilta, ja korkein huippuhinta oli 44,8 senttiä kilowattitunnilta. Kuukauden keskihinta oli 6,63 senttiä kilowattitunnilta. Tammikuussa 2024 sähkön spot-hinnan keskiarvo Suomessa oli 13,17 senttiä ja kaksi vuotta sitten 9,76 senttiä kilowattitunnilta.

 

Vaikka edullista pohjoismaista sähköä on nyt runsaasti saatavilla, on sähkön nettotuonti Suomeen vähäisempää kuin energiakriisiä edeltävinä aikoina. Sähkön nettotuonti on romahtanut 20 vuodessa: vuonna 2004 nettotuonnin osuus Suomen sähköntuotannosta oli 21 prosenttia, kun viime vuonna se oli vain 3,8 prosenttia.

 

”Suomesta on tullut tuulivoimatuotannon ja Olkiluoto 3:n ydinvoimalan ansiosta lähes omavarainen. Viimeistään lähivuosina Suomesta voi tulla sähkön nettoviejä”, toteaa Strandberg.

 

Tutustu sähkömarkkinakatsaukseen: Vattenfallin sähkömarkkinakatsauksessa Vattenfallin asiantuntijat selventävät ajankohtaisia sähkömarkkina-aiheita kerran kuukaudessa. Tällä kertaa pureudumme sähkön riittävyyteen.

Lue koko artikkeli täältä: Sähkömarkkinakatsaus 2/2025

 

INFOLAATIKKO

Hydrologinen tase

Hydrologinen tase eli Pohjoismaiden lumi- ja vesivarastot vaikuttavat johdannaisten ja samalla määräaikaisten ja spot-sopimusten hintoihin. Mikäli sää on pitkään kuivaa eikä sähköä voida tuottaa vesivoimalla, sitä joudutaan tuottamaan kalliimmalla tuotantotavalla, joka nostaa hintoja.

Tämänhetkinen hyvä vesitilanne johtuu siitä, että Pohjoismaissa on viime kuukausina satanut paljon. Leudon sään takia sateet ovat tulleet lumen sijasta vetenä ja lauha sää on saanut lumen sulamaan normaalia enemmän. Sateet ovat myös osuneet alueille, joissa sijaitsee vesivoimalaitoksia ja altaita.

 

Lähde: Vattenfall Oy 3.2.2025