Lemmikki vaikuttaa asunnon remonttitarpeeseen

Suomalaisista neljäsosa (25 %) kokee asuntonsa olevan vailla mitään remontointitarpeita, yli puolet (51 %) kertoo tarpeen olevan pieni, viidesosa (20 %) arvioi sen kohtalaiseksi ja 4 prosenttia joko suureksi tai äärimmäiseksi. Koettuun remontointitarpeeseen vaikuttaa suuresti se, omistaako vastaaja kotieläimiä vai ei.

 

Koti kaipaisi pientä remonttia, näin arvioi yli puolet Stark Suomi Oy:n teettämään Suomalaiset remontoivat ja rakentavat 2024 -tutkimukseen vastanneista. Tuloksista selviää kiinnostavia yksityiskohtia asunnon omistajien kokemasta remontointitarpeesta – muun muassa se, että niinkin uusiin kuin 2000-luvun asuntoihin kaivataan jo muutoksia. Lisäksi käy ilmi, kuinka kotieläimettömillä asunto on kaksi kertaa useammin vailla mitään remonttitarpeita kuin lemmikin omistajilla.

 

Suomalaisista neljäsosa (25 %) kokee asuntonsa olevan vailla mitään remontointitarpeita, yli puolet (51 %) kertoo tarpeen olevan pieni, viidesosa (20 %) arvioi sen kohtalaiseksi ja 4 prosenttia joko suureksi tai äärimmäiseksi. Koettuun remontointitarpeeseen vaikuttaa suuresti se, omistaako vastaaja kotieläimiä vai ei. ”Ei lainkaan remontoinnin tarpeessa” -vaihtoehto on tuplasti vastatumpi karvakaverittomien (31 %) kuin lemmikin omistajien (16 %) keskuudessa. Sattumaa tai ei, suuri remontoinnin tarve on useammin kissa- kuin koiratalouksissa (6 % ja 4 %).

”On hauska löydös, että lemmikin omistaminen korreloi näin vahvasti asunnon koetun remontointitarpeen kanssa. Sitä tutkimus ei tosin kerro, mikä on syy ja mikä seuraus. Eli onko kissa raapinut ovenkarmit säleille tai koira kaapinut lattian naarmuille vai onko kyse enemmänkin siitä, että remontin toimeenpanoa on lykätty aikaan, jolloin lemmikki iän myötä ehkä rauhoittuu. Joka tapauksessa ero vastauksissa on silmiinpistävän suuri”, Stark Suomen toimitusjohtaja Harri Päiväniemi sanoo.

 

Kuinka kauan asunto on ”uusi”?

Toinen kiinnostava löydös on, että remontointitarpeet alkavat korostua 2000-luvullakin rakennetuissa taloissa. ”Ei lainkaan remontoinnin tarpeessa” -vaihtoehdon vastausprosentti on odotetun korkea 2020-luvun (80 %) ja 2010-luvun (51 %) taloissa asuvilla, mutta sitä edellisellä vuosikymmenellä valmistuneissa taloissa asuvista enää viidesosa kokee asuntonsa olevan tiptop-kunnossa. Lukema on vain kolme prosenttiyksikköä suurempi kuin esimerkiksi 1960-luvun taloissa asuvilla.

”Tässä ollaan sen kysymyksen äärellä, kuinka kauan asunto koetaan ”uudeksi”. Suomalaiset ovat selkeästi sitä mieltä, että raja menee parissakymmenessä vuodessa, ja sitten asunto alkaa kaivata vähintäänkin pientä kunnostusta. Toisaalta trendi kääntyy, kun asunto on vähintään sadan vuoden ikäinen. Vaikuttaa siltä, että tuolloin iäkkyyden tuomasta arvovaltaisuudesta tulee itseisarvo ja asuntoon suhtaudutaan ikään kuin suojelukohteena, joka on pidettävä vapaana viimeisimmistä trendeistä”, Päiväniemi pohtii.

 

Suurta remonttia kaipaavat useimmin nelikymppiset

Tulosten erittely vastaajan asumismuodon mukaan paljastaa, että omakotitaloissa remontin kohtalainen tarve (25 %) on noin kaksi kertaa suurempi kuin kerrostaloissa (13 %).

”Ikäryhmissä suuri remontointitarve korostuu nelikymppisissä, joista 6 prosenttia vastaa asunnon kaipaavan isoa projektia. Hyvä arvaus syyksi voisi olla se, että tämänikäisten lapset alkavat olla siinä iässä, jossa tulee tarvetta erillisille huoneille. Sitä vastoin tarve on vähäisintä eläkeikäisillä, kenties koti on jo vuosien aikana tuunattu mieleiseksi”, Päiväniemi arvelee.

Stark Suomi Oy:n Suomalaiset remontoivat ja rakentavat 2024 -tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin online-kyselynä Bilendi Oy:n ylläpitämässä M3 Panelissa 9.–15.1.2024. Kohderyhmänä olivat 18–76-vuotiaat suomalaiset, jotka omistavat asunnon. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimuksen lopulliseen kohderyhmään kuului 1000 vastaajaa.

 

Lähde: Stark Suomi Oy 19.3.2024