Arkkitehtuurimuseo esittelee 1970-lukua

Kaarina ja Jaakko Laapotti: Kouvolan keskuskirkko, 1977. (Kilpailu 1971).

Tasa-arvon ja demokratian vaatimus läpäisi yhteiskunnan kauttaaltaan 1970-luvulla ja vaikutti myös kirkkosuunnitteluun. Kouvolan keskuskirkossa sakraalirakennusten perinteinen monumentaalisuus ja yksilöllisyys ovat korvautuneet yleispätevyydellä. Seurakuntalaisten ja alttarialueen välinen hierarkia on häivytetty ja jopa alttaritauluille tyypillinen tunnevoimainen esittävyys on tehnyt tilaa neutraalille symbolikuvastolle.

 

Kaksi näyttelyä, kirja ja monipuolinen yleisötyö avaavat kiistanalaisen 1970-luvun arkkitehtuuria uudessa valossa.  
 
Tervetuloa retkelle 1970-luvun Suomeen! Tällä vuosikymmenellä unelmoitiin talouskasvusta, hyvinvoinnista ja tasa-arvosta. Lähiö oli monen töiden perässä kaupunkiin muuttaneen uusi kotipaikka. Nykyaikaisissa olohuoneissa nautittiin lisääntyvästä vapaa-ajasta televisiota katsellen. Arkkitehtien työhuoneissa yhteiskunnallisille unelmille annettiin konkreettinen muoto – tehokkaammin kuin koskaan aikaisemmin.  
  
Arkkitehtuurimuseon kevään ja kesän päänäyttely, Betoniunelmia – ja muita näkymiä 1970-luvun arkkitehtuuriin avaa kiistanalaisen vuosikymmenen arkkitehtuuria ja ajan ilmiöitä. Se kertoo aatteista ja yhteiskunnallisista edistysaskelista, jotka ohjasivat arkkitehtien työtä aikana, jolloin hyvinvointivaltiota rakennettiin, kaupungit kasvoivat ja asuntorakentaminen oli vilkkaimmillaan. Paljon vanhaa sai väistyä suurempien talojen ja tehokkaampien liikenneväylien tieltä. Teollinen, toistoa ja samankaltaisuutta korostanut järjestelmäarkkitehtuuri ja eri suuntiin laajeneva ruutukaava sopivat aikakauden yleispätevyyden eetokseen. 
  
Betoniunelmia kutsuu aistimaan 1970-luvun henkeä. Se houkuttelee kuvittelemaan, miltä hyvin varusteltu, betonielementeistä rakennettu lähiökoti leikkipihoineen tuntui ensimmäisistä asukkaistaan. Esille nousevat 1970-luvun helmet eri rakennustyypeistä – teatterit, kaupungintalot, yliopistorakennukset, kirkot, tehtaat ja vesitornit. Näyttely haastaa pohtimaan, mikä on tämän peruskorjausikään ehtineen rakennuskannan arvo ympäristössämme nyt. Sen kautta kävijälle avautuvat ajan arkkitehtuurin moninaisuus ja moniarvoisuus. 
  
Betoniunelmia jatkaa Arkkitehtuurimuseossa menneiden vuosikymmenien arkkitehtuuria käsittelevien näyttelyjen sarjaa, jossa on nyt saavuttu 1970-luvulle asti. Sen ovat kuratoineet Arkkitehtuurimuseon tutkimuspäällikkö Petteri Kummala, näyttelyamanuenssi Jutta Tynkkynen ja tekniikan tohtori ja Aalto-yliopiston arkkitehtuurin vanhempi lehtori Anni Vartola. 
  
Betoniunelmia 
ja muita näkymiä 1970-luvun arkkitehtuuriin  

Arkkitehtuurimuseossa 17.5.2023–15.10.2023  
Lataa ennakkopressikuva tästä
  
  
Arkkitehtuurimuseon Studiossa 1970-lukua tarkastellaan julisteiden välityksellä 
  
Ennakkomaistiaisia 1970-luvun visuaalisesta maailmasta tarjoilee Studiossa avautuva Kirjava vuosikymmen – julisteita 1970-luvun arkkitehtuurinäyttelyistä. Se nostaa pääosaan näyttävän julistegrafiikan museon kokoelmista. Arkkitehtuurimuseon (silloin: Suomen rakennustaiteen museo) järjestämänä nähtiin vuosina 1970–1979 huimat kahdeksankymmentä näyttelyä moninaisista aiheista. Näyttelyjulisteet kutsuvat tutkimaan paitsi ajan estetiikkaa myös laajemmin sitä, millaisia aiheita pidettiin arkkitehtuurinäyttelyn arvoisina.  
  
Kirjava vuosikymmen 
Julisteita 1970-luvun arkkitehtuurinäyttelyistä 
Studiossa 13.4.–28.5.2023
  
  
Kirja: Murrosten vuosikymmen – Suomen arkkitehtuuri 1970-luvulla
 
Murrosten vuosikymmen – Suomen arkkitehtuuri 1970-luvulla herättelee huomaamaan, miten vähän 1970-luvun arkkitehtuuria on Suomessa tutkittu ja kartoitettu. Artikkelikokoelma nostaa esiin tämän “unohdetun vuosikymmenen” rakennettuun ympäristöön liittyviä merkityksiä ja keskeisiä ilmiöitä. Se antaa vivahteikkaan kokonaiskuvan 1970-luvun rakentamisesta, ympäristön ja alueiden suunnitteluideaaleista sekä ajanjakson henkisestä perinnöstä. Arkkitehtuurimuseon vuosikymmenjulkaisujen sarjaa jatkava kirja on keskustelunavaus 1970-luvun arkkitehtuurin arvoista ja erityispiirteistä. Asiantuntija-artikkelit kirjaan ovat kirjoittaneet: Minna Sarantola-Weiss, Kirsi Saarikangas, Ranja Hautamäki, Julia Donner, Juhana Lahti, Jorma Mukala, Harri Hautajärvi, Essi Lamberg, Maire Mattinen ja Anni Vartola. Teos on toteutettu Rakennustuotteiden Laatu Säätiön tuella.