Mummonmökin haju kielii kosteudesta ja ilmanvaihdon puutteesta
![]() |
Korvausilmaventtiili mökin seinässä. |
Mummonmökin haju on monelle tuttu mökkireissuilta. Se kielii ilmanvaihdon riittämättömyydestä. Kun ilma ei vaihdu, sisäilma ummehtuu ja kosteus tiivistyy pinnoille. Tuulettumattomissa olosuhteissa kosteisiin kohtiin alkaa muodostua hometta ja muita mikrobikasvustoja. Niillä on omat ominaishajunsa. Saunominen lisää tilojen kosteusrasitusta, jos sauna on mökin yhteydessä.
Varsinkin vanhemmissa kesämökeissä ilmanvaihto on jätetty usein kokonaan asentamatta. Silloin alipaine imee sisälle epäpuhdasta korvausilmaa rakenteiden raoista ja eristevillojen läpi. Vanhankin mökin ilmanvaihtoa saa parannettua asentamalla jälkikäteen tarpeellisen määrän korvausilmaventtiilejä.
Tilastokeskuksen
mukaan Suomessa on reilu puoli miljoonaa mökkiä. Yli 70 prosenttia suomalaisista
mökeistä on rakennettu ennen vuotta 1990. Mökkikanta kasvoi eniten
1980-luvulla.
– Erityisesti monista vanhemmista kesämökeistä ilmanvaihto puuttuu kokonaan.
Ajatellaan, että kyllähän se ilma vaihtuu itsekseen. Mutta jos
korvausilmaventtiilejä ei ole, ilma tulee sisään epäpuhtaita reittejä eli
rakennevuotoina lattian ja tiivisteiden raoista, eristevillojen läpi. Siksi
ilma ei vaihdu kunnolla varsinkaan silloin, kun mökki on talviteloilla, kertoo
Terveysilman Markus Mäkinen.
Hajut, homepilkut ja hilseilevät maalit
Yksi ilmanvaihdon keskeinen tehtävä on poistaa ylimääräinen kosteus
rakennuksesta, jotta vältytään ikäviltä vaurioilta.
Talven jälkeen mökille palaajilla saattaa olla vastassa ummehtunut sisäilma ja
mummon mökin haju. Se voi olla merkki alkavasta kosteusvauriosta. Kun ilma ei
kierrä, kosteus tiivistyy pinnoille. Rakenteiden kostuminen lisääntyy, jos
mökki on talven ajan kylmillään tai peruslämmöllä.
Ajan saatossa liiallinen kosteus vaurioittaa rakenteita ja aiheuttaa hometta
esimerkiksi verhoihin, sohvaan ja muihin tekstiilipintoihin. Rakenteissa
liiallinen kosteus ilmenee usein maali- tai rappauspinnan hilseilynä,
puumateriaalin tummumisena tai lattiapinnoitteen pullistumina.
– Mökkikauden aikana puuttuvan ilmanvaihdon huomaa siitä, kun yön jälkeen
makuuhuoneen ilma tuntuu hapettomalta ja tunkkaiselta. Hiilidioksidimäärät
kasvavat nopeasti korkeiksi, varsinkin kun mökillä majoittuu isompi joukko.
Takkaa voi olla vaikea saada syttymään, jos sisään ei tule riittävästi
korvausilmaa, Mäkinen havainnollistaa.
Hyvä nyrkkisääntö kertoo tarvittavien venttiilien määrän
Toimivan ilmanvaihdon merkitys korostuu, kun mökkiä tai vapaa-ajanasuntoa
käytetään kakkoskotina ympäri vuoden. Moni tekee nyt etätöitä mökiltä käsin.
Ilmanvaihtoa voi parantaa varmistamalla, että korvausilmaventtiilejä löytyy
rakennuksen kokoon nähden riittävä määrä. Kannattaa myös tarkistaa, että
käytössä olevat korvausilmaventtiilit eivät ole rikki tai tukittuna. Näin
tiloihin tulee hallitusti raitista ilmaa, eikä alipaine kasva liian suureksi
takkaa poltettaessa.
– Hyvä nyrkkisääntö sekä mökeillä että asunnoissa on, että jokaista 20
neliömetriä kohden pitäisi löytyä yksi korvausilmaventtiili. Ne sijoitetaan
makuu- ja oleskelutiloihin ja saunaan. Epäpuhtauksia ja kosteutta ulos vievien
poistoilmaventtiilien paikka on wc:ssä, keittiössä ja pesutilassa, Mäkinen
linjaa.
Korvausilmaventtiileissä on suodatin, joka tulee vaihtaa noin kaksi kertaa
vuodessa. Sisäilman tunkkaisuus voi johtua pahoin likaantuneista suodattimista.
Ne vähentävät sisään tulevan ilman määrää.
– Mökillä ilma on puhtaampaa kuin kaupungissa, mutta toisaalta ympärillä
on usein enemmän siitepölyä tuottavia puita. Suodattimet nappaavat siitepölyt
ja puunpoltosta aiheutuvat pienhiukkaset. Suodattimia tarvitaan mökilläkin. Hyvin
suodatettua sisäilmaa on parempi hengittää, Mäkinen mainitsee.
Ilmanvaihdon parantaminen ei ole kallista
Jos korvausilmaventtiilit puuttuvat, niitä on helppo asentaa jälkikäteen.
Puisiin tuuletusluukkuihin suunnitellun venttiilin moni pystyy asentamaan itse.
Korvausilmaventtiilin voi asentaa myös ulkoseinään tehtävään läpivientiin.
Ammattilaiselta uuden läpiviennin tekeminen seinään kestää vain hetken. Hyvä
paikka venttiilille on patteriseinällä, katonrajassa ja ikkunan yläpuolella.
Ilmanvaihdon parantaminen ei ole kallista. Esimerkiksi yhden Velco-venttiilin
hinta on rautakaupassa noin sadan euron luokkaa. Vedon tunnetta voi vähentää
valitsemalla venttiilin, jonka termostaatti säätää venttiililautasen avausta
automaattisesti ulkolämpötilan mukaan.
Saunassa ilmanvaihdolla on monta roolia
Saunominen kasvattaa mökin kosteusrasitusta, jos sauna on rakennettu samaan
rakennukseen asuintilojen kanssa. Kosteutta syntyy lisäksi hengityksestä,
ruoanlaitosta, pyykin kuivattamisesta ja suihkusta.
– Hyvät löylyt edellyttävät kunnon ilmanvaihtoa, samoin saunatilojen
kuivuminen. Ennen korvausilmaventtiili sijoitettiin saunoissa usein alas, lähes
lattiatasoon. Tämä tapa kuitenkin kylmettää lattian turhaan. Parempi paikka
korvausilmaventtiilille on noin 40–50 senttimetriä kiukaan kivipinnan
yläpuolella, joko kiukaan takana tai sivulla, Mäkinen neuvoo.
Poistoilmaventtiilin oikea paikka on mahdollisimman kaukana
korvausilmaventtiilistä. Se sijoitetaan siten, ettei saunojille aiheudu vedon
tunnetta. Oikein toimivalla ilmanvaihdolla sauna kuivuu kunnolla ja pysyy
raikkaana.
Terveysilma kertoi asiasta tiedotteessaan 9.6.2021.
Uusi läpivienti seinään korvausilmaventtiiliä
varten. Korvausilmaventtiilin asennusta.
Kommentit
Lähetä kommentti